Espanjalainen tanssi, osa I

Cheri oli elementissään toissapäivänä, kun se jäi viimeisenä laitumelle. Muut hevoset olivat käyneet picaderossa lyhyitä keskusteluhetkiä mamin kanssa ja olivat jo pihalla kuljeksimassa.

Se otti Usvan säestyksellä ensimmäiset flamencon tahdit itsensä ylväästi kooten kauniiseen raviin, kaula kaarella, sieraimet isoina, häntä kohti taivasta. Sitten Fortissimo! Koottua laukkaa ympäri suurta laidunta. Me kaikki; toiset hevoset, koirat, iskä ja mami, taisipa mukana olla vuohetkin ihmettelemässä, ihailtiin silmät rinkuloina tulista tanssia.

Cheri tästä vaan innostui ja lisäsi kierroksia. Räjähtäviä kiitolaukkapätkiä, koottuna ryteikköön ja kivikon yli metsälaitumelle ja takaisin. Voi hyvä Luoja, että oli näky! Cheri loi taidetta ja tiesi sen itsekin.

Usvan räkyttäessä sen turvan edessä se otti muutaman piaffin, kääntyi nopeasti ympäri, potkaisi hyvä ettei levadea Usvaa ärsyttääkseen ja katosi näköpiiristä ryteikköön.

Tanssi loppui sieraimet suurina isoon töräytykseen ja äkkipysähdykseen.

Tanssin jälkeen se löntysteli laiskasti iskän tarjoamalle kauravadille...