Ilo lähti Oman Ihmisensä luo helmikuun alussa. Tämä ihminen ja perheensä ovat kuin rukousvastaus huokailuihimme löytää varsalle sellainen koti, jossa se saisi elää oikeaa hevosenelämää sekä omien ihmistensä että toisten hevosten kanssa. Tällainen ihminen löysi Ilon tai Ilo löysi hänet, kuinka vaan. Luopuminen oli kevyen raskasta. Olin toivonut ja odottanut Oikean ihmisen ilmaantumista, mutta kun Ilo oli hevoskuljetuskopissa ja kopin punaiset takavalot katosivat mäen alle, olin tyhjä ja turta.
Cheri lähti viime viikolla. Sille olin toivonut parempaa kotia reilun vuoden ajan. Tunsin itse olevani Cherille aivan liian hidas, kömpelö ja arka, jotta olisimme yhdessä voineet valloittaa maailmaa. Cheri on vahva, kaunis ja sisäisesti haasteita haluava hevonen. Se haluaa näyttää taitojaan ja loistaa. Mielikuvissani näen Cherin tanssahtelevan punaista mattoa pitkin Moskovan baletin ensitanssijana salamavalojen loisteessa ja hurraahuutojen kaikuessa. Cheriin minun on mahdoton yhdistää näkymää syvässä lumessa raskasta tukkirekeä kiskovasta hevosesta. Ehei, Cheri Lady on kuin sitruunaperhonen, kevyt ja niin voimakas, ja niin vapaa.
Cheri löysi tai juuri Se Oikea Ihminen löysi Cherin. Päivä jolloin tamma lähti oli riipaisevan raskas. Itkin koko päivän ja tuntui kuin sydän olisi märäntynyt. Tämä kaikki, vaikka syvällä tiedän ja olen täysin vakuuttunut että Cheri ja uusi ihmisensä yksinkertaisesti kuuluvat toisilleen. Nyt kun on kulunut vajaa viikko tamman lähdöstä, on tunteetkin ja keventyneet ja päällimmäisenä on ilo ja kiitollisuus kaikesta siitä, mitä Cherin kanssa sain kokea.
Vielä yksi muutos on hevoslaumaan tullut. Tällä viikolla meille tuli hoitoon 9 v suomenhevostamma Tuiske-Viima, joka lähti tänne maalle "hakemaan vauvaa". On tarkoitus, että Viima-tamma treffailee tositarkoituksella oripoikaa tulevana kesänä. Jos kaikki menisi hyvin, olisi Viima pikkuvarsan äiti kesällä -14. Siunausta ja varjelusta elämääsi täällä mäellä, pikku-Viima.
